Video

Transkriptio

Ydinvoima aiheuttaa monissa levottomuutta.

Vaarallisten mineraalien keskittäminen -

herättää luonnottoman oloisia voimia ja hirvittävän myrkyllisiä elementtejä,

jotka karatessaan voivat tappaa ja ovatkin tappaneet karmeilla tavoilla.

Kuinka monta ihmistä ydinvoima on tappanut ja miten?

Ydinvoima on ollut juttu vuodesta 1951,

minkä jälkeen tietoomme on tullut noin 30 onnettomuutta.

Ne ovat olleet pieniä verrattuna kahteen hyvin tunnettuun onnettomuuteen:

Fukushimaan ja Tšernobyliin.

Tšernobyl on monesta syystä vakavin ydinonnettomuus koskaan:

Reaktori oli vanhentunut, eikä suunniteltu hätätilanteisiin.

Hallinto reagoi hitaasti ja murehti imagostaan onnettomuuden sijaan.

Onnettomuudessa kuoli suoraan vain 31 ihmistä.

Mutta ydinvoimassa ei pelota -

räjähtävät reaktorit, vaan niistä vapautuva säteily.

Kysymys kuuluukin: kuinka monta kuolemaa syövän ja muiden sairauksien -

kautta Tšernobyl aiheuttaa?

Nyt asiat mutkistuvat, sillä aihe on kiistanalainen.

Pelkästään eri arvioiden ja niiden laskutapojen käsittely -

vaatisi oman videonsa.

Pessimistisin arvio löytyy -

Euroopan Vihreän Puolueen teettämästä tutkimuksesta,

joka ennustaa 60 000 ennenaikaista kuolemaa -

vuoteen 2065 mennessä.

Useimmat tieteelliset tutkimukset päätyvät paljon pienempiin lukuihin.

WHO:n arvion mukaan pitkällä aikavälillä kuolleita -

tulee olemaan yhteensä noin 4000.

YK:n Ionisoivan säteilyn vaikutusten tieteellinen komitea totesi -

jopa tuon arvion ehkä olevan liian korkea.

Lisää tietoa tästä löytyy tutkimusdokumentistamme.

Toinen suurista onnettomuuksista on -

vuoden 2011 Fukushima-Daiichi.

Fukushima ei ollut pelkästään teknologisesti edistyneempi,

mikä oli turvallisempaa itsessään,

vaan myös sen turvamekanismit olivat paremmat -

sekä viranomaiset toimivat nopeasti ja tehokkaasti.

Siten tämänhetkinen kuolinluku on vain 573.

Suurin ero on, että nämä kuolemat eivät johtuneet säteilystä.

Ne olivat epäsuoria kuolemia,

jotka johtuivat evakuoinnin synnyttämästä rasituksesta -

ja jotka kohdentuivat lähes yksinomaan iäkkäisiin.

Arviot pitkäaikaiskuolemista vaihtelevat huomattavasti -

nollasta noin tuhanteen.

Muiden pitkän aikavälin seurausten osalta -

lapsissa on havaittu enemmän kilpirauhassyöpää.

Mutta WHO:n mukaan tämä johtuu lisätyistä seulonnoista.

Vuoteen 2018 mennessä -

työntekijöiden joukossa on ollut vain yksi -

kuolemantapaus säteilystä aiheutuneesta keuhkosyövästä.

Verrataanpa tätä uusiutuvaan energiaan.

Aurinko-, tuuli- ja geoterminen energia -

aiheuttavat kuolemia käytännössä vain -

rakennus- ja huoltotöiden onnettomuuksissa.

Valitettavasti niiden nykyinen osuus globaalista -

sähköntuotannosta on vähäinen.

Vesivoima on merkittävin uusiutuva energianlähde.

Siinä rakennetaan patoja ja annetaan veden valua turbiinien läpi -

korkeammalta tasolta matalammalle.

Vesivoiman onnettomuuksissa on kuollut eniten ihmisiä:

viimeisten 50 vuoden aikana satoja tuhansia.

Yksi onnettomuus erottuu selvästi,

vuoden 1975 Banqiaon vesivoimalan padon murtuminen Kiinassa.

Tässä onnettomuudessa on yhtäläisyyksiä Tšernobyliin:

vanhaa teknologiaa, kehnoa suunnittelua -

ja töpeksintää autoritääriseltä hallitukselta,

joka oli kiinnostunut imagostaan.

Pähkinänkuoressa: massiivinen taifuuni aiheutti vakavan tulvan,

joka tuhosi kyseisen padon ja sen ohella -

useita pienempiä patoja ketjureaktiossa.

Seurauksena yli 50 miljardia kuutiota vettä murtautui vapaaksi.

Kilometrin leveät ja rakennusten korkuiset aallot -

tuhosivat tuhansia neliökilometrejä maaseutua -

ja lukemattomia yhteisöjä.

Kuolleita pelkästään tässä yhdessä onnettomuudessa -

ja siitä suoraan johtuvista syistä oli arviolta 85 000 - 240 000.

Silti kaikki ydinvoimasta ja uusiutuvasta energiasta johtuvat kuolemat -

ovat mitättömiä verrattuna todelliseen tappajaan,

fossiiliseen polttoaineeseen, yleisimpään energian ja sähkön lähteeseen.

Sillä lämmitetään vettä, pyöritetään turbiineja -

ja aiheutetaan räjähdyksiä polttomoottoreissa, kun liikutamme autoja.

Tällöin ilmakehään vapautuu kaasuja,

kuten otsonia, rikkidioksidia, häkää ja typpidioksidia.

Ne häiritsevät keuhkojen toimintaa,

mikä pahentaa kroonisia sairauksia, kuten astmaa -

ja aiheuttavat lukuisia hengityselinten -

sairauksia sekä sydän- ja verisuonitauteja.

Fossiilisten polttoaineiden palamisesta syntyvät pienhiukkaset -

ovat vieläkin vaarallisempia.

Ne ovat yhdistelmä kiinteitä ja nestemäisiä myrkkypisaroita,

jotka ovat pienimmillään 2,5 nanometriä.

Ne löytävät tiensä syvälle keuhkoihin vaivatta -

lisäten tappavien tautien, kuten -

keuhkosyövän, aivoinfarktin ja sydänsairauksien riskiä.

Fossiilisista polttoaineista syntyvä ilmansaaste on johtava -

elinympäristöstä johtuva kuolinsyy maailmassa.

WHO:n mukaan se aiheuttaa 29 prosenttia keuhkossyöpätapauksista,

akuuteista alempien hengitysteiden infektioista 17 prosenttia,

aivoinfarkteista 24 prosenttia,

sepelvaltimotaudeista 25 prosenttia -

ja keuhkoahtaumataudeista 43 prosenttia.

Kaiken kaikkiaan ilmansaasteet tappavat -

neljä miljoonaa ihmistä joka vuosi.

Ilmansaasteet ovat erityisen ongelmallisia ja ikäviä,

koska niiden aiheuttama vahinko syntyy vähitellen.

Tämä tuottaa hankaluuksia aivoillemme, jotka eivät ole kehittyneet -

havaitsemaan suuria ongelmia, kun ne syntyvät pienin muutoksin.

Arviolta sata miljoonaa ihmistä on kuollut fossiilisista polttoaineista -

syntyneisiin ilmansaasteisiin viimeisten 50 vuoden aikana.

Mutta hetkinen!

Oliko tuo reilua?

Yli 80 % maailman energiasta saadaan fossiilisista polttoaineista,

joten on loogista, että ne aiheuttavat eniten kuolemia.

Verrataanpa kuolemia suhteessa tuotettuun energiaan.

Kuolemia per tuotettu energiayksikkö.

Tutkimuksissa on vertailtu eri energianmuodoista -

aiheutuvaa kuolleisuutta terawattituntia kohden.

Se vastaa suunnilleen 27 000:n -

EU-kansalaisen tai 12 600:n yhdysvaltalaisen -

vuotuista energiankulutusta.

Tuon energiamäärän tuottamiseksi -

hiili aiheuttaa 25 kuolemaa,

öljy 18 kuolemaa -

ja luonnonkaasu kolme kuolemaa.

Uusiutuva energia aiheuttaa kuoleman parin vuosikymmenen välein.

Ydinvoima aiheuttaa pahimmassakin tapauksessa -

vain yhden kuoleman 14 vuoden välein.

Yhden tutkimuksen mukaan ydinvoima itse asiassa pelasti -

kaksi miljoonaa henkeä vuosina 1971–2009 syrjäyttämällä -

fossiilisia polttoaineita globaalista energiantuotannosta.

Luvut ovat selkeitä:

vaikka käyttäisimme pessimistisimpiä arvioita,

ydinvoima on yksi turvallisimmista energiantuotannon muodoista.

Lisäksi aikana, jona meillä on ongelmia ilmastonmuutoksen hidastamisessa,

se on arvokas ja vähäpäästöinen vaihtoehto.

Kuitenkin jäljelle jää yksi keskeinen argumentti,

jolla ydinvoimaa vastustetaan.

ydinvoiman vastustajat sanovat, että ydinjäte -

ja puute tavoista varastoida se pitkäaikaisesti,

muodostavat riskitekijän, jota ei voida hyväksyä.

Ydinenergian puolustajat argumentoivat,

että ennen kuin uusiutuvat energianlähteet täyttävät ihmiskunnan energiantarpeen,

on toistaiseksi turvallisempaa varastoida ydinjätettä,

kuin hengittää myrkyllisiä kaasuja ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Seikkaperäinen keskustelu ydinjätteestä olisi kuitenkin tässä liikaa.

Siitä löytyy lisää lähteistämme.

Kerro meille, jos haluaisit kokonaisen videon siitä.

Kuolintilastojen perusteella -

on huolestuttavaa, että jotkin maat korvaavat -

ydinvoimaa fossiilisilla polttoaineilla, lähinnä hiilellä.

Varsinkin Saksa ja Japani ovat hajottaneet -

ydinvoimalaivastojaan innolla.

Saksan hallitus sulki 17:stä ydinvoimalastaan 11 -

lepytelläkseen kansalaisiaan.

Tavoite on sulkea loputkin reaktorit vuoteen 2025 mennessä.

Tästä seurannut energiantuotannon vaje -

täytettiin lisäämällä väliaikaisesti hiilivoimaa,

joka energiantuotannon muotona on vaikutuksiltaan -

terveyteen ja ilmastonmuutokseen pahin.

Vuonna 2019 tehdyssä analyysissä todettiin,

että ydinvoiman vähentäminen on johtanut Saksassa 1100:een -

vältettävään, lisääntyneistä ilmansaasteista -

johtuneeseen kuolemaan joka vuosi vuoden 2010 jälkeen.

Ydinvoima tuntuu paljon vaarallisemmalta kuin se tosiasiallisesti on.

Näkökannasta riippumatta meidän tulisi pyrkiä -

mahdollisimman nopeasti eroon fossiilisista polttoaineista -

välttääksemme niistä aiheutuvat kuolemat -

ja hidastaaksemme ilmastonmuutosta.

Huolimatta siitä, kuinka paljon ilmastoasiat kiinnostavat -

tai mitä energiamuotoa suosii,

miljoonien henkien pelastamisesta -

kaikkien pitäisi pystyä olemaan yhtä mieltä.

Ehkä oletkin jo luvannut itsellesi -

yrittää elää tänä vuonna kestävämmin.

Tai ehkä tavoitteesi ovat henkilökohtaisempia -

ja haluaisit opetella uusia taitoja.

Jumiutuminen lähinnä sisälle on täydellinen -

tilaisuus edetä kohti tavoitettasi.

Teemme yhteistyötä Skillsharen kanssa,

joka on netissä toimiva oppimisyhteisö.

Se tarjoaa kaiken tasoisille tuhansia kursseja lukuisiin -

luoviin taitoihin, kuten kuvittamiseen, animointiin -

sekä videon kuvaamiseen että käsittelyyn.

Voit myös osallistua kursseille tuottavuudesta,

huonekasvien kasvatuksesta ja sisustussuunnittelusta.

Ne ovat erinomaisia parantamaan viihtyvyyttäsi kotona -

samalla oppien uutta.

Saat pääsyn kaikille kursseille alle kymmenellä dollarilla kuussa -

vuotuisella premium-jäsenyydellä.

Ensimmäiset tuhat Kurzgesagtin katsojaa,

jotka klikkaavat tiedoista löytyvää linkkiä, saavat ilmaisen kokeilujakson.

Jos et keksi, mistä kurssista aloittaa,

ehkä kannattaa valita jotain käytännöllistä,

kuten opetella, miten parhaiten lähestyä luovuuttasi.

Me pidimme Productivity for Creatives -kurssista.

“Kehitä järjestelmä, joka tuo esiin parhaat puolesi.”

Kurssin tekijänä Thomas Frank.

Mutta se mikä tuntuu hyvältä ja tuo uusia ideoita,

on kokeilemisen arvoista.

Jos haluat opetella uusia luovia taitoja -

ja tukea Kurzgesagtia, kokeile.