Video

Transkriptio

Jonakin päivänä, viimeinen tähti kuolee ja universumi pimenee iäisyydeksi.

Se varmaan tulee olemaan punainen kääpiö, joka on erittäin pieni tähti,

mutta joka on parhaita keinoja löytää Maan ulkopuolista elämää,

ja luultavasti on ihmisten viimeinen koti, ennen kuin universumi muuttuu asumiskelvottomaksi.

Mitä tiedämme niistä ja miksi ne ovat viimeinen toivomme?

Vähintään 70% universumin tähdistä on punaisia kääpiöitä.

Ne ovat kaikkein pienimpiä tähtiä, jotka ovat kooltaan vain 7-50% Aurinkomme massasta.

Se ei ole paljoa Jupiteria suurempi, mutta silti valtavia kuitenkin.

Ne ovat myös todella himmeitä.

Niitä on mahdotonta nähdä paljaalla silmällä.

Et ole koskaan nähnyt yhtäkään yötaivaalla.

Jopa kaikella teknologiallamme,

voimme havaita vain lähistöllä olevia punaisia kääpiöitä.

Arviolta 20 tähteä 30 tähdestä Maan lähellä ovat punaisia kääpiöitä.

Kuten kaikki tähdet, punaiset kääpiöt tuottavat heliumia vedystä fuusioreaktiossa,

mutta suurissa tähdissä fuusioitunut helium kerääntyy niiden ytimiin,

kun taas punaisissa kääpiöissä konvektiovirtaukset sekoittavat heliumia ja vetyä,

jolloin ne käyttävät niiden vetyä erittäin hitaasti, ennen kuin ne sammuvat.

Punaiset kääpiöt palavat niin hitaasti,

että niiden tavallinen elinikä vaihtelee yhden ja kymmenen biljoonan vuoden välillä.

Vertailuksi, Aurinko selviää vielä toiset viisi miljardia vuotta.

Koska universumi on vain 13,75 miljardia vuotta vanha,

yksikään punainen kääpiö ei ole saavuttanut myöhäisempiä elinvaiheita.

Jokainen biljoonista punaisista kääpiöistä on yhä vielä vauva.

Vauvoista puheen ollen, pienin tähti koko universumissa

on myös punainen kääpiö, koska ne ovat vain juuri ja juuri tähtiä ollenkaan.

Vain hiukan vähemmän vetyä ja niistä tulee pelkkiä ruskeita kääpiöitä,

epäonnistuneita tähtiä, jotka eivät pysty ylläpitämään fuusioreaktiota pitkään.

Entäs sitten avaruusoliot tai uusi koti ihmiskunnalle?

Koska Aurinkomme kuolee jonakin päivänä, meidän täytyy lopulta etsiä uusi koti

ja siellä missä on asuttavia planeettoja, voi olla myös ulkopuolista elämää.

Avaruusteleskooppi Kepler sai selville, että ainakin puolella kaikista punaisista kääpiöistä

on kiviplaneettoja, jotka ovat kooltaan puolesta neljään kertaa Maan massaisia.

Monet niistä ovat elinkelpoisella alueella, jossa vettä voi esiintyä nestemäisenä,

mutta koska punaiset kääpiöt palavat suhteellisen pienillä lämpötiloilla,

planeetan tulisi olla todella lähellä, jotta se voisi olla asuinkelpoinen.

Luultavasti yhtä lähellä tai lähempänä kuin Merkurius on Aurinkoamme,

mikä tuottaa kaikenlaisia ongelmia.

Esimerkiksi, planeetta näin lähellä tähteä olisi luultavasti vuorovesilukkiutunut,

eli sama puoli osoittaa aina tähteä päin.

Kyseinen puoli olisi erittäin kuuma, kun taas varjopuoli olisi jäässä,

jolloin elämän olisi vaikeaa kehittyä.

Toisaalta, jos planeetalla on tarpeeksi suuri meri, se voisi jakaa tähden energiaa

ja luoda jonkinlaista tasapainoa.

Punaisen kääpiön gravitaatiovoimat voisivat puristaa planeettaa

ja kuumentaa sitä niin, että se menettäisi kaiken vetensä ajan myötä.

Tällaiset planeetat voisivat päätyä samanlaisiksi kuin Venus, polttaviksi pätseiksi.

Toinen ongelma on, että monien punaisten kääpiöiden energian tuotto vaihtelee.

Niissä voi olla auringonpilkkuja, jotka vähentävät valon määrää jopa 40% kuukausien ajaksi,

joka saisi planeetan meret jäätymään kauttaaltaan.

Muulloin, ne voivat lähettää voimakkaita soihtuja,

jotka ovat erittäin voimakkaita energian purkauksia.

Tällaiset punaiset kääpiöt pystyvät tuplaamaan kirkkautensa minuuteissa,

mikä voisi hävittää suuria osia planeetan ilmakehästä ja polttaa sen,

tehden siitä steriilin.

Toisaalta, niiden äärimmäisen pitkä elinaika on suuri etu.

Vain kohtalaisekin aktiivinen punainen kääpiö

voisi olla uskomaton paikka asutulle planeetalle.

Elämä Maassa on ollut olemassa noin neljä miljardia vuotta

ja meillä on noin miljardi vuotta jäljellä, kunnes Auringosta tulee niin kuuma,

että kehittynyt elämä maapallolla tulee mahdottomaksi.

Me joko kuolemme tai lähdemme Maasta ja etsimme uuden kodin.

Me voisimme rakentaa sivilisaation, mahdollisesti biljooniksi vuosiksi

sopivan punaisen kääpiön kiertoradalle.

Noin 5% Linnunradan punaisista kääpiöistä pystyy ylläpitämään asuttavia, suunnilleen Maan kokoisia planeettoja.

Se tarkoittaa yli neljää miljardia tähteä yhteensä,

mutta elämä ei välttämättä tarvitse Maan kaltaista planeettaa.

Elämälle sopivia punaisten kääpiöiden kiertolaisia ovat vaikka kaasujättiläisten kuut,

joita kutsutaan myös supermaapalloiksi, eli erittäin suuriksi kiviplaneetoiksi.

Kaiken kaikkiaan on olemassa arviolta 60 miljardia asumiskelpoista planeettaa

punaisten kääpiöiden kiertoradoilla pelkästään Linnunradassa.

Joten punaiset kääpiöt saattavat olla erittäin tärkeitä selviytymiseemme tulevaisuudessa,

mutta kaiken täytyy kuolla joskus, jopa punaisten kääpiöiden.

Biljoonien vuosien jälkeen, viimeisen punaisen kääpiön elämä on juuri loppumassa,

eikä se tule olemaan kovin vaikuttava näytös.

Kun sen vety loppuu, se kutistuu, muuttuen siniseksi kääpiöksi, palaen kokonaan loppuun.

Kun kaikki vety on käytetty, se muuttuu valkoiseksi kääpiöksi,

joka on suunnilleen Maan kokoinen hyvin tiheä kappale,

joka koostuu hajonneista kaasuista, suurimmaksi osaksi helium-4 -ytimistä.

Energianlähteen kadottua, valkoinen kääpiö jäähtyy erittäin hitaasti

biljoonien vuosien aikana, kunnes se saavuttaa viimeisen muotonsa: kylmä, musta kääpiö.

Valkoiset ja mustat kääpiöt ovat niin kiehtovia, että ne ansaitsevat oman videonsa.

On kuitenkin vielä paljon aikaa kunnes viimeistet tähdet universumissa katoavat.

Se antaa jonkinlaista lohtua, että jos ihmiskunta onnistuu pääsemään avaruuteen,

meillä on runsaasti aikaa, ennen kuin universumi sammuttaa valot.

Videomme on tehty sinun tukesi avulla Patreon.com:ssa.

Jos haluat auttaa meitä tekemään niitä lisää, me arvostamme tukeasi.

Subtitles by the Amara.org community