Video

Transkriptio

Maapallo on jokaisen elämänmuodon koti,

jonka maailmankaikkeudessa tunnemme.

Sen ikä on 1/3 maailmankaikkeuden iästä.

ja, myönnettäköön,

se on kaunis katsella.

Hieman litistynyt, jolla on raskasmetallinen ydin,

ja kevyempi pintakuori,

käärittynä ohueeseen suikaleeseen hyvää hengitysilmaa,

laajoja valtameriä,

hedelmällisiä tasankoja,

suurenmoisia vuoria,

makean veden jokia, järviä ja pohjavesiesiintymiä

kiertää tähteä joka lämmittää meitä,

ja antaa meille energiaa.

Mutta kuinka kotimme syntyi

ja mistä se on tehty?

4.6 miljardia vuotta sitten,

Maa luotiin kuolleiden tähtien jäänteistä,

jotka kerääntyivät jättiläismäiseen, likaiseen kaasupilveen.

Kaasupilvi tiivistyi keskustastaan,

ja muodosti kertymäkiekon.

Pienet hiukkaset alkoivat paakkuuntua yhteen,

ja rakentui suurempia ja suurempia kohteita,

kunnes ne muodostavat kohteita, joita kutsumme nykyään “planeetoiksi”.

Tämä prosessi kesti 10 - 20 miljoonaa vuotta,

ja sitä ei ymmärretä vieläkään kovin hyvin.

Tuona aikana, kun aurinkokunta oli nuori ja kaoottinen,

jättiläismäinen kohde, suunnilleen yhtä suuri kuin Mars,

törmäsi kotiimme.

Törmäys oli väkivaltainen,

ja jos kohde olisi ollut massiivisempi,

se olisi ehkä tuhonnut maapallon.

Aineita Maapallolta syöstiin kiertoradalle,

ja ne muodostivat Kuun,

joka on suurin kiertolainen suhteessa planeettaansa aurinkokunnassa.

Tuolloin Maapallo oli kuuma helvetti,

jota asteroidit pommittivat jatkuvasti,

ja jossa oli laavameriä,

ja myrkyllinen ilmakehä.

Mutta jokin oli muuttumassa rajusti.

Maa jäähtyi.

Vedet Maapallon sisäpuolelta

työntyivät pintaan ja satoivat maan päälle,

vain höyrystyäkseen uudestaan ​​ja muodostaakseen pilviä.

Miljoonat asteroidit toivat lisää ja lisää vettä planeetallemme.

Maapallon vesien tilavuus on suurinpiirtein tämä verrattua Maapalloon.

Tänään,

maan pinnasta on 71% vettä,

ja 29% maata.

97,5% on suolaista vettä,

kun taas vain 2,5% on makeaa vettä.

Makeasta vedestä 69% on jäätä ja lunta,

30% pohjavettä,

ja vain noin 1% muodostavat loput pohjavedet.

Mutta tämäkin pieni osa on enimmäkseen jäässä.

Vain pieni osa vedestämme on järviä ja jokia.

ja vielä pienempi osa on elävien olentojen sisällä.

Joten, vähitellen maapallo jäähtyi

ja pintaan muodostui ohut kivikuori.

Mutta maan sisällä kuuma laava jatkaa pyöriviä liikkeitään,

liikuttaen kuorta alhaalta ja rikkoen sen palasiksi.

Tätä prosessia kutsutaan “laattatektoniikaksi”,

ja se tapahtuu juuri nyt.

Teemme koko videon siitä tulevaisuudessa.

Toistaiseksi,

sanotaan vain, että Maan kuori koostuu

erillisistä jättiläismäisistä laatoista, jotka liikkuvat ympäriinsä.

Kun ne kohtaavat, ne rytistyvät ja luovat mahtavia vuoria.

TAI:

syöksyvät väkivaltaisesti takaisin alas, syvemmälle Maahan,

luoden syviä hautoja.

Sillä tavalla Maapallon korkein paikka muodostui: Mount Everest,

ja syvin: Mariaanien hauta.

Meidän näkökulmastamme,

Maan vuoret ja syvänmeren haudat ovat mahtavia,

mutta kun tarkastelet Maan poikkileikkausta,

voit nähdä, kuinka pieniä ne todellisuudessa ovat.

Osa, jolla seisomme, on kivikuori,

joka on noin 50 km paksu,

mutta se voi vaihdella 5 ja 70 km välillä.

Muuten,

syvin ihmisen poraama reikä

on 12,262 km syvä.

Kuoren alla on vaippa.

Se on silikaateista muodostuva kivinen kuori

ja noin 2900 km paksu.

Vaippa koostuu ylemmästä ja alemmasta vaipasta.

Myös ylemmässä vaipassa on eri alueita.

Sen yläosaa, joka on jähmeää ja kantaa kuorta,

kutsutaan “litosfääriksi.” (kivikehä)

Sitä seuraa “astenosfääri,”

joka koostuu vähemmän liikkuvasta, enimmäkseen kiinteästä aineesta.

Alempi vaippa ulottuu syvälle alas maapallon ulompaan ytimeen.

Maapallon uloin ydin on nestemäisen raudan ja nikkelin kerros,

noin 2266 km paksu.

Lämpötilat vaihtelevat 4000 ℃

ja 5700 ℃ välillä.

Ja keskellä on sisempi ydin.

Se on enimmäkseen kiinteä pallo,

joka koostuu raudan ja nikkelin seoksesta,

jonka säde on noin 1200 km.

70% kuun koosta,

ja on yhtä lämmin kuin Auringon pinta.

Se kasvaa hitaasti

arviolta 1 mm/vuosi nopeudella.

Nyt vastaavasti,

tämä pieni kerros kiteytyneitä vaipan entisiä sulamistuotteita,

on paikka, jossa elämme.

On olemassa myös Maan magneettikenttä.

Se on näkymätön luonnonilmiö,

joka ohjaa pois korkeaenergiset hiukkaset Auringosta ja muista lähteistä,

ja mahdollistaa vakaan toimintaympäristön,

jossa suhteellisen vähän hiukkassäteilyä vaikuttaa maapalloon.

Mutta miksi se on siellä?

Oikeastaan, emme todellakaan tiedä kauhean paljon siitä.

Tiedämme, että sillä on jotain tekemistä maan ytimen kanssa.

Tämän metallisen pallon sisällä,

suuret sähkövirrat virtaavat monimutkaisissa kuvioissa.

Ne aiheuttavat magneettikentän,

joka tasapainottaa itsensä sähködynamiikan lakien mukaisesti.

Tämä koko järjestelmä on nimeltään “dynamo.”

Mutta älä anna meidän uskotella, että olemme ymmärtäneet tämän ilmiön kokonaan.

Puhutaanpa henkeäsalpaavasta tiedosta,

ilmavasta tavarasta, joka meitä ympäröi?

Ilman tilavuudesta

suurin osa koostuu typestä,

hapesta,

argonista,

hiilestä,

vaihtelevasta määrästä vesihöyryä,

ja pienistä määristä muita kaasuja.

Ihmiset ovat riippuvaisia ​​ilmakehän alimmasta kerroksesta:

troposfääristä - jossa sään ilmiöt tapahtuvat.

Se on keskimäärin 12 km paksu.

Yläpuolella on stratosfääri,

jossa sijaitseva otsonikerros suojelee meitä

auringon kaikkein agressiivisimmalta säteilyltä.

Sen yläpuolella on mesosfääri - kylmin paikka maapallolla,

jonka keskimääräinen lämpötila noin -85 ℃.

Noin 80 km korkeudessa termosfääri alkaa.

Siirtyminen avaruuteen on asteittainen, eikä siinä ole tarkkoja rajoja.

mutta ihmiset päättivät, että avaruus alkaa tästä.

Noin 100 km korkeudessa Maa loppuu ja avaruus alkaa,

vaikka ilmakehä ulottuu hieman pidemmälle.

Tältä alueelta löydämme Ionosfäärin,

revontulet,

ja kansainvälisen avaruusaseman,

ja uloin kerros on eksosfääri,

joka ulottuu jopa 10000 kilometriin.

Se sulautuu sujuvasti ulkoavaruuteen,

jossa ei ole ilmakehää ollenkaan.

Atomit ja molekyylit tällä alueella ovat niin kaukana toisistaan,

että ne voivat matkustaa satoja kilometrejä

törmäämättä toisiinsa.

OK.

Ihminen, nykyisessä muodossaan,

on ollut olemassa vain 200,000 vuotta.

• Se on 0,004% maapallon historiasta.

Ei kauan, oikeastaan.

Ja tässä me olemme nyt,

eläen ohuessa, kosteassa kerroksessa pienellä, märällä kivellä.

Kutsumme tätä kiveä Maapalloksi.

Se on maailmankaikkeuden toiminnan tuote,

tulosta jatkuvasta luomisen ja tuhoutumisen prosessista, jota

tapahtuu kaikkialla maailmankaikkeudessa koko ajan,

jota auttoi sattumalta

maailmankaikkeuden lait ja joukko satunnaisia ​​tapahtumia.

Olemme todella onnekkaita.