Video

Transkriptio

Monet asiat voivat olla kauniita.

Maisemat, kasvot, taide tai arkkitehtuuri - tähdetkin taivaalla.

Tai yksinkertaisesti auringon heijastus tyhjässä pullossa.

Kauneus ei ole mitään käsinkosketeltavaa - se on vain mielissämme mukavana tuntemuksena.

Jos meidän pitäisi määritellä sitä, koemme tietyt asiat kauniina esimerkiksi niiden värin, muodon, tai koon perusteella

jotka ovat jollakin tapaa viehättäviä tai ihastuttavia meille.

Käsitys kauneudesta on hyvin inhimillinen piirre. Se on ollut mukanamme miljoonia vuosia.

Jopa ensimmäiset työkalumme luotiin muodoltaan symmetrisiksi.

Tutkijat ovat koittaneet löytää käytännöllisiä syitä sille, miksi esi-isämme käyttivät aikaansa tehdäkseen työkaluista kauniita - tuloksetta.

Vaikuttaa todellakin siltä, että varhaiset ihmiset muotoilivat työkalunsa pisaran muotoisiksi vain, koska pitivät siten niitä kauniimpina.

Läpi historian kauneuden käsitys on muuttunut valtavasti.

Ihanteet ovat muuttuneet tai jopa kääntyneet päälaelleen.

Mutta jos ohitamme kunkin ajan tyypilliset ihanteet, tietyt asiat eivät ole oikeastaan koskaan menneet pois muodista.

Kultainen leikkaus, symmetria sekä fraktaalikuviot löytyvät kaikkialta taiteestamme sekä arkkitehtuuristamme, jokaisesta kulttuurista menneisyydestä nykypäivään saakka.

Ihmiset vaikuttavat olevan mystisessä yhteisymmärryksessä tiettyjen asioiden kauneudesta.

Kuviot jotka toistuvat uudestaan ja uudestaan pohjautuvat luontoon.

Niistä tuli osa biologiaamme, koska ne auttoivat esi-isiämme selviytymään.

Fraktaalikuviot toistuvat kaikkialla luonnossa.

Yhtälailla etanan kuoressa, kukkien terälehdissä, aalloissa kuin pilvissäkin.

Näiden asioiden ja ilmiöiden tunnistaminen oli elintärkeää.

Tarkoittavatko nuo pilvet sadetta? Ovatko nämä vedet turvallisia uitavaksi? Voinko syödä tämän?

Toinen toistuva piirre on symmetria.

Luonnossa se tarkoittaa, että kaikki on kuten pitääkin.

Puut runkoineen, lehtineen ja kukintoineen kaikki kasvavat symmetrisesti.

Peura, jolla on kauniit sarvet on todennäköisesti hyvä ruoan lähde.

Epämuodostunut vilja sen sijaan ei välttämättä ole syöntikelpoinen.

Symmetriset kasvot kuuluvat todennäköisemmin terveelle ja hedelmälliselle kumppanille.

Koska symmetria on eläin- ja kasvikunnassa niin yleistä, on se aivoillemme erittäin tuttua.

Se auttoi esi-isiämme arvioimaan ympäristöään helpommin, sekä reagoimaan vaaraan nopeasti.

Asiat, jotka auttoivat selviytymisessämme aktivoivat aivojemme palkitsemiskeskusta.

Signaalit turvallisuudesta ja ruoan lähteistä toivat meille hyvän olon.

Käsityksemme kauneusta siis on todennäköisesti kehittynyt kuvioiden tunnistamisesta - mutta nykyään se on myös paljon enemmän.

Ihmiset ovat näyttäneet luoneen kauneuden aistimuksen ja se on kirjoitettu syvälle sisimpäämme.

Se on jäänyt jäljelle, vaikka jotkin muut prosessit aivoissamme ovat lakanneet olemasta tarpeellisia

Alzheimer-potilaita pyydettiin järjestämään maalauksia kauneusjärjestykseen

koe toistettiin paria viikkoa myöhemmin.

Potilaat olivat jo unohtaneet maalaukset, mutta järjestivät ne siitä huolimatta samaan järjestykseen.

Joku voisi väittää, että tämä ei kerro juuri mitään. Ehkäpä ihmiset vain pitäytyvät omissa mielitymyksissään?

Mutta muut tutkimukset ovat osoittaneet, että meillä on olemassa ikään kuin pienin yhteinen nimittäjä, mitä tulee taiteeseen.

Toisessa kokeessa henkilöitä laitettiin tunnistamaan aitoja abstrakteja maalauksia väärennöksistä.

Jotkut olivat alkuperäisiä Mondrianin ja Pollockin teoksia - jotka on maalattu tiukasti fraktaalikuvioiden mukaan - kun taas väärennökset eivät.

Valtaosa valitsi oikein alkuperäisen teoksen.

Tämä päti molempien taiteilijoiden maalausten kohdalla, vaikka heidän tyylinsä ovatkin hyvin erilaiset.

Toinen koe käytti myös abstraktia taidetta. Sen sijaan ihmisiä pyydettiin löytämään alkuperäiset vastaavanlaisten seasta, jotka olivat joko lasten tai eläinten tekemiä.

Jälleen kerran koehenkilöt tunnistivat alkuperäiset maalaukset, joiden kuviot olivat tarkoin harkittuja, eivätkä satunnaisia.

Vaikka meidän onkin vaikea pukea kauneutta sanoiksi tai edes mihin se perustuu, vaikutamme kuitenkin tunnistavan sen nähdessämme.

Ihmisen ei tarvitse enää vaeltaa luonnossa selviytyäkseen päivä kerrallaan

vaan jätimme luonnon taaksemme ja loimme omamme.

Me olemme tehneet kaiken ympärillämme. Asiat joita puemme ja käytämme - sekä kaiken jota katselemme.

Kun pikku hiljaa levittäydyimme pitkin maailmaa ja väestö kasvoi, loimme uuden, täysin ihmisen tekemän ympäristön.

Tuon prosessin aikana usein arvotimme toiminnallisuuden ja tehokkuuden kauneutta korkeammalle.

Rakensimme rivikaupalla rujoja betonisia lähiöitä, joissa oikein kukaan ei haluaisi asua.

Meillä on rumia metroasemia, nuhjuisia julkisia rakennuksia ja alati rönsyileviä kauppakeskuksia.

Mitäänsanomattomia laatikkoja vieri vieressä.

Ihmiset eivät pidä monotoniasta.

Katseentunnistusohjelmat ovat osoittaneet, että kiinnitämme huomiomme yksityiskohtiin, kuten arkkitehturisiin ornamentteihin - sen sijaan pikakelaamme tasaisten seinien ohi.

Ne eivät ainoastaan ole rumia katsottavia - ne itse asiassa tekevät meidät onnettomiksi.

Kokeet, joissa elintoimintojamme seurattiin, osoittivat, että tylsien julkisivujen katseleminen sai meidät tuntemaan olomme tylsistyneeksi ja jopa epämukavaksi.

Tämän kaltainen tylsyys on yhdistetty sykkeen ja stressitasojen kasvamiseen. Myös päinvastainen vaikuttaa olevan totta.

Yhä useampien viime vuosikymmenten tutkimustulosten valossa voidaan osoittaa, että esteettinen ympäristö parantaa hyvinvointiamme, käytöstämme

kognitiivista suoriutumista ja mielialaamme.

Kehomme ja aivomme reagoivat mitattavissa olevin määrin kaikkeen, joka ympäröi meitä.

Kauneudella on erityisen suuri vaikutus hyvinvointiimme. Hyödyllisten asioiden tekeminen kauniiksi voi itse asiassa tehdä niistä myös parempia.

Vuonna 2017 eräs sairaala kartoitti parantumiseen vaikuttavia asioita tarkkailun ja haastattelujen kautta. Huomattiin, että visuaalinen taide yhteistiloissa

paransi heidän oloaan, sekä teki heidän sairaala-ajastaan ylipäätään onnellisempaa.

Toinen tutkimus kartoitti miten hyvin potilaat kuntoutuivat sairaalassa, jossa oli kaksi osastoa.

Hyvin vanha ja ruma, sekä uusi ja vastaremontoitu osasto.

Tutkijoiden hämmätykseksi potilaat, jotka kuntoutuivat uudessa vastaremontoidussa osassa tarvitsivat vähemmän kipulääkkeitä

ja heidät voitiin kotiuttaa keskimäärin kaksi päivää aikaisemmin kuin verrokkiryhmä vanhassa osastossa.

Kauniimpi ympäristö sai siis heidät myös voimaan paremmin fyysisesti.

Kauneus vaikuttaa meihin myös jokapäiväisessä elämässämme.

Se voi parantaa yleistä onnellisuuttamme.

Tutkimus, joka kartoitti pääasiallisia vaikuttimia aikuisten onnellisuuteen tuotti odottamattoman lopputuloksen.

Osoitettiin, että sellaisten asioiden lisäksi kuten terveys ja harmoninen perhe-elämä, henkilökohtaiseen onnellisuuteen vaikuttaa kuinka kauniiksi kotikaupunki koetaan.

Kauneus arvotettiin jopa korkeammalle kuin puhtaus tai turvallisuus.

Siis, mitä voisimme oppia?

Tiedämme, että ihmiset lajina on hienosäädetty miljoonien vuosien saatossa prosessoimaan visuaalisia ärsykkeitä ja arvioimaan ympäristöämme.

Se on kuinka meidät on ohjelmoitu tekemään ja olemme nyt alkaneet oppimaan lisää, miten paljon kauneus käsitteenä todella vaikuttaakaan meihin.

Kauneus kohtaa luontaisen tarpeemme hyödylliselle informaatiolle.

Ehkä olisi järkevää antaa sille lisää tilaa tässä ihmisen luomassa maailmassa, jossa elämme.

Tämä video luotiin yhteistyössä luovan toimiston Sagmeister & Walsh kanssa osana heidän tulevaa kauneudesta kertovaa näyttelyään.

Näyttely on esillä Wienin MAK:ssa 23.10.2018 - 31.3.2019.

Sekä Frankfurtin MAK:ssa 1.5.2019 - 30.9.2019.

Jos haluat oppia lisää kauneuden vaikutuksesta ja nähdä lukemattomia upeita installaatioita sekä multimediateoksia,

mene paikan päälle!

Kääntäjä: Toni Nieminen