Ansaitsevatko robotit oikeuksia? Entä jos koneet tulevat tietoisiksi? | Kurzgesagt

🎁Amazon Prime 📖Kindle Unlimited 🎧Audible Plus 🎵Amazon Music Unlimited 🌿iHerb 💰Binance

Video

Transkriptio

Kuvittele tulevaisuus, jossa leivänpaahtimesi ennakoi millaisen paahtoleivän haluat.

Päivän aikana se skannaa Internetistä uusia ja jännittäviä paahtoleipälajeja.

Ehkä se kysyy päivästäsi, ja haluaa keskustella uusista paahtoleipäteknologian saavutuksista

Missä vaiheessa siitä tulisi ihminen?

Milloin sinä kysyt itseltäsi, onko leivänpaahtimellasi tunteita?

Jos sillä olisi, olisiko sähköjohdon irroittaminen murha?

Ja omistaisitko sinä sen vielä? Onko meidän joskus pakko antaa koneillemme oikeuksia?

Tekoäly on jo kaikkialla.

Se varmistaa riittävät välipalat,

se lataa juuri oikean Internet mainoksen ja ehkä olet jopa lukenut kokonaan koneen kirjoittaman jutun.

Katselemme chattikkunoita kuten Siri ja nauramme heidän primitiivisille simuloiduille tunteille,

mutta todennäköisesti joudumme olemaan tekemisissä olentojen kanssa, jolloin rajankäynti on vaikeata

todellisen ja keinotekoisen ihmisyyden välillä.

Onko olemassa koneita, jotka ansaitsevat oikeuksia?

Todennäköisesti ei vielä. Mutta jos he tulevat, emme ole valmiita siihen.

Etiikka on huonosti varustautunut käsittelemään keinotekoisen älyn tapauksia

Useimmat oikeusvaatimukset niin ihmisen kuin eläimen suhteen keskittyvät tietoisuuden kysymykseen.

Valitettavasti kukaan ei tiedä, mitä tietoisuus on.

Joidenkin mielestä se on ei-materiaalista, toisten mielestä että se materian kuten kaasun tai nesteen tila.

Riippumatta tarkasta määritelmästä, meillä on intuitiivinen tuntemus tietoisuudesta, koska koemme sen.

Olemme tietoisia itsestämme ja ympäristöstämme, ja tiedämme, miltä tajuttomuus tuntuu.

Jotkut neurotieteilijät uskovat, että mikä tahansa riittävän kehittynyt järjestelmä pystyy tuottamaan tietoisuuden.

Jos leivänpaahtimesi kovalevy on tarpeeksi tehokas, siitä voi tulla tiedostava.

Jos näin olisi, ansaitsisiko se oikeuksia?

No, ei niin nopeasti. Olisi sillä, miten me määrittelemme “oikeudet”, merkitystä leivänpaahtimelle?

Tietoisuus oikeuttaa olennoille oikeuksia, koska se antaa kykyn kärsiä.

Se tarkoittaa kykyä ei vain tuntea kipua, vaan myös tietoisuutta siitä.

Robotit eivät kärsi eivätkä luultavasti tulekaan kärsimään ellemme ohjelmoi niitä.

Ilman kipua ja mielihyvää ei ole preferenssejä, ja oikeudet ovat merkityksettömiä.

Meidän ihmisoikeudet ovat syvästi sidoksissa omaan ohjelmointiimme, esimerkiksi me emme pidä kivusta

koska aivomme ovat kehittyneet pitämään meidät hengissä.

Estämään meitä koskemasta kuumaa tulta, tai panemaan meidät pakenemaan saalistajia.

Niinpä keksimme oikeuksia, jotka suojaavat meitä rikkomuksilta, jotka aiheuttavat meille kipua.

Vielä abstraktimmat oikeudet kuten vapaus, ovat juurtuneet siten, että aivomme on kytketty

havaitsemaan mikä on oikein ja mikä väärin.

Välittäisikö liikuntakyvytön leivänpaahdin, jos se lukitaan häkkiin?

Välittäisikö se puretuksi tulemisesta, jos sillä ei ole kuolemanpelkoa?

Loukkaantuisiko se, jos sillä ei olisi tarvetta itsetuntoon?

Mutta mitä jos me ohjelmoimme robotin tuntemaan kipua ja tunteita?

Arvostamaan oikeutta yli vääryyden, iloa enemmän kuin kipua ja olemaan tietoinen siitä?

Tekisikö se niistä riittävän ihmismäisen?

Monet tekniikan ihmiset uskovat, että tekninen mullistus voi tapahtua,

kun keinoäly voi oppia ja luoda omaa keinoälyään,

jopa älykkäämmiksi kuin itsensä.

Tässä vaiheessa kysymys siitä, miten meidän robotit ohjelmoidaan, on suurelta osin pois meidän hallinnassamme.

Mitä jos keinoäly katsoisi tarpeelliseksi ohjelmoida kyvyn kivun tuntemiseen,

aivan kuten evoluutiobiologiassa on todettu tarpeelliseksi useimpien olentojen kohdalla?

Ansaitsevat robotit näitä oikeuksia?

Mutta ehkä meidän pitäisi olla vähemmän huolissaan riskistä, jonka super-älykkäät robotit meille aiheuttavat

ja enemmän huolissaan vaarasta, jonka aiheutamme heille.

Koko meidän ihmisen identiteetti perustuu ajatukseen ihmisen erinomaisuudesta,

että olemme ainutlaatuisia kuin lumihiutaleet, mikä oikeuttaa luonnon hallintaan.

Ihmisillä on ollut kieltämisen historia; muut olennot eivät muka pystyisi tuntemaan kärsimystä kuten me.

Keskellä tieteellistä vallankumousta René Descartes väitti eläinten olevan pelkkiä automaatteja -robotteja, jos niin tahdot.

Kanin haavoittaminen oli siten moraalisesti yhtä vähän vastenmielistä kuin pehmolelun lävistäminen.

Ja monet suurimmista ihmiskuntaa vastaaan tehdyistä rikoksista ​​olivat perusteltuja niiden tekijöiden

mukaan sillä perusteella, että uhrit olivat enemmän eläimiä kuin sivistyneitä ihmisiä.

Ongelmallisempaa on se, että meillä on taloudellinen intressi kieltää robottien oikeuksia.

Jos voi pakottaa tuntevan kaverin tekemään haluallamme tavalla vaikkapa ohjelmoidulla kidutuksella

taloudellinen potentiaali on rajaton.

Olemme muuten tehneet näin aiemmin

Väkivaltaa on käytetty pakottamaan kanssaihmisiämme työntekoon

Eikä meillä ole koskaan ollut vaikeuksia keksiä ideologisia perusteita.

Orjanomistajien väittivät, että orjuudesta hyötyvät orjat: se antaa heille katon päänsä päälle ja opettaa heitä kristinuskoon.

Miehet, jotka olivat naisten äänioikeutta vastaan, väittivät, että oli naisten oman edun mukaista jättää vaikeat päätökset miehille.

Viljelijät väittävät, että eläimistä huolehtiminen ja niiden syöttäminen oikeuttavat niiden ennenaikaiseen kuolemaan meidän ravinnollisten mieltymyksiemme tähden.

Jos roboteista tulee tuntevia, ei tule olemaan pulaa perusteluista niille, jotka sanovat

että niiden pitäisi pysyä ilman oikeuksia, erityisesti argumentoivat he, ​​jotka saavat hyötyä niistä.

Keinoäly herättää vakavia kysymyksiä filosofian rajoista .

Mitä voimme kysyä, jos tuntevat robotit ovat tietoisia tai ansaitsevat oikeuksia

se pakottaa meidät kohtaamaan peruskysymyksiä kuten, mikä tekee meistä ihmisen? Mikä antaa meille oikeutuksen oikeuksiin?

Riippumatta ajattelutavastamme, kysymys on ehkä ratkaistava lähitulevaisuudessamme.

Mitä aiomme tehdä, jos robotit alkavat vaatia omia oikeuksiaan?

Mitä robottien oikeusvaatimukset kertovat meistä itsestämme?

Ystävämme Wisecrackistä tekivät videon tutkiakseen juuri tätä kysymystä käyttäen länsimaista filosofiaa.

Wisecrack ruotii populaarikulttuuria ainutlaatuisella ja filosofinen tavalla.

Klikkaa ja katso video ja tilaa heidän kanavansa