Video

Transkriptio

Oletko koskaan väitellyt ydinvoimasta?

Me olemme, ja totesimme sen olevan turhauttavaa ja sekavaa.

Joten yritetäänpä saada ote tästä aiheesta.

Kaikki alkoi 1940-luvulla.

Atomipommien aiheuttaman kauhun jälkeen

ydinvoima lupasi olla rauhallisempi tapa hyödyntää uutta tekniikkaa

ja auttaa maailman takaisin jaloilleen.

Kaikkien mielikuvitukset laukkasivat kovaa.

Tulisiko sähköstä ilmaista?

Voitaisiinko ydinvoiman avulla asuttaa Antarktis?

Tulisiko olemaan ydinvoimalla toimivia autoja, lentokoneita tai taloja?

Vaikutti siltä, että asiat olivat vain muutaman kovan työvuoden päässä todellisuudesta.

Yksi asia oli varma: tulevaisuus toimi atomitasolla.

Vain muutamaa vuotta myöhemmin ilmeni eräänlainen atomiajan krapula;

kun ilmeni, että ydinvoima oli paitsi monimutkaista, myös erittäin kallista.

Fysiikan muuttaminen käytännöksi vaikutti helpolta paperilla,

mutta olikin odotettua hankalampaa.

Lisäksi yritykset uskoivat ydinvoiman olevan riskialtis sijoituskohde

ja jatkoivat mieluummin kaasujen, hiilen ja öljyn kanssa.

Mutta oli myös monia, jotka eivät suostuneet hylkäämään

atomiajan ihmeitä; uutta ja jännittävää tekniikkaa,

uskomattoman halpaa sähköä,

riippumattomuutta öljy- ja kaasukaupasta,

ja, tietyissä tapauksissa, ydinaseiden havittelu

takasi vahvan motivaation työn jatkamiseen.

Ydinvoiman kulta-aika saapui lopulta 70-luvulla, kun

sota lähi-Idässä aiheutti öljyn hinnan kohoamisen maailmanlaajuisesti.

Nyt liiketoiminnallinen kiinnostus ja sijoittaminen kohosivat hämmästyttävää tahtia.

Yli puolet maailman ydinreaktoreista rakennettiin

vuosina 1970-1985.

Mutta millaisen reaktorin rakentaa, ottaen huomioon

monet eri vaihtoehdot?

Yllättäen altavastaava vaihtoehto voitti kisan:

kevytvesireaktori.

Se ei ollut kovin innovatiivinen eikä suosittu tiedepiireissä,

mutta sillä oli muutama valttikortti puolellaan:

Se oli olemassa oikeaan aikaan, se toimi, eikä ollut hirvittävän kallis.

Joten, mitä kevytvesireaktori tekee?

Sen toimintaperiaate on hämmentävän yksinkertainen:

se kuumentaa vettä keinotekoisella ketjureaktiolla.

Fissiohajoamisessa vapautuu miljoonia kertoja enemmän energiaa

kuin missään kemiallisessa reaktiossa.

Todella raskaita alkuaineita, kuten uraani-235,

pommitetaan neutroneilla.

Neutroni yhdistyy uraaniin, mutta lopputulos ei ole stabiili.

Useimmiten se hajoaa välittömästi kevyisiin, nopeasti liikkuviin aineisiin,

muutamiin vapaisiin neutroneihin, sekä säteilyenergiaan.

Säteily lämmittää ympäröivän veden, kun taas neutronit toistavat prosessia

muiden atomien kanssa, vapauttaen lisää neutroneita ja säteilyä

hallitussa ketjureaktiossa, joka eroaa paljolti nopeasta, tuhoisasta reaktiosta,

joka syntyy atomipommista.

Kevytvesireaktorissamme tarvitaan myös säätelyä neutroneiden energiaa varten.

Tavallinen vesi kelpaa hyvin, mikä on käytännöllistä, sillä vettä

käytetään turbiinien liikuttamiseen joka tapauksessa.

Kevytvesireaktorista tuli hallitseva, koska se on yksinkertainen ja halpa.

Kuitenkaan se ei ole turvallisin, tehokkain tai tekniikaltaan

kehittynein reaktorityyppi.

Ydinvoiman uusi tuleminen kesti tosin vain vuosikymmenen;

vuonna 1979, Three Mile Islandin ydinvoimala Penssylvaniassa

vältti nipin napin katastrofin sen ytimen sulaessa.

Vuonna 1986 Chernobylin onnettomuus uhkasi keski-Eurooppaa

säteilypilvellä, ja pitkäkestoinen Fukushiman onnettomuus vuonna 2011

synnytti uutta keskustelua ja uusia uhkakuvia.

Kun 80-luvulla 218 uutta reaktoria käynnistettiin,

niiden lukumäärä ja tuotanto-osuus maapallon energiasta on harventunut

80-luvun lopusta lähtien.

Joten, mikä on nykytilanne?

Nykyään ydinvoima tuottaa noin 10% maailman vaatimasta energiasta.

On olemassa 439 ydinreaktoria 31 valtiossa.

70 uutta reaktoria ovat valmisteilla vuonna 2015,

joista suurin osa nopeasti kasvavissa valtioissa.

Yhteensä 116 uutta reaktoria ovat suunnitteilla maailmanlaajuisesti.

Useimmat reaktorit valmistettiin yli 25 vuotta sitten melko vanhalla tekniikalla.

Yli 80% ovat kevytvesireaktorin muunnelmia.

Nyt monet valtiot kohtaavat valinnan paikan: kallis, ikääntyneiden

reaktoreiden vaihdanta uusilla, tehokkaammilla mutta vähemmän tutkituilla malleilla,

vai ydinvoimasta siirtyminen kohti uusia tai vanhoja energiamuotoja

erilaisilla kustannuksilla ja ympäristövaikutuksilla.

Joten, pitäisikö meidän käyttää ydinvoimaa?

Vastaan ja puolesta asettuvat argumentit julkistetaan ensi viikolla tällä kanavalla.

Tilaa, jotta et jäisi siitä paitsi!