Video

Transkriptio

Aurinkokunta. Kotimme avaruudessa.

Me elämme Linnunradan rauhaisassa osassa.

Kotinamme on Aurinkokunta,

4.5 biljoonaa vuotta vanha muodostuma, joka kiitää ympäri galaktista keskustaa

200 000 km/h nopeudella, kiertäen täyden ympyrän joka 250 miljoonas vuosi.

Tähtemme Aurinko on Aurinkunnan keskustassa.

Sitä kiertää kahdeksan planeettaa,

biljoonat asteroidit ja komeetat sekä muutama kääpiöplaneetta.

Kahdeksan planeettaa. Jaettuna neljään planeettaan, jotka ovat kuin omamme:

Merkurius, Venus, Maa ja Mars,

sekä 4 kaasujättiläistä: Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus.

Merkurius on kaikista planeetoista pienin ja kevyin.

Merkuriuksen vuosi on lyhyempi kuin Merkuriuksen päivä, josta seuraa

suunnatonta vaihtelua lämpötiloissa.

Merkuriuksella ei ole ilmakehää eikä kuuta.

Venus on yksi Aurinkokuntamme kirkkaimmista kiertäjistä

ja planeetoista ylivoimaisesti kuumin, jonka ilmanpaine on jopa

92 kertaisesti korkeampi kuin Maalla.

Hallitsemattoman kasvihuoneilmiön seurauksena Venuksen lämpötila ei

milloinkaan laske alle 437 °C.

Venuksella ei myöskään ole kuuta.

Maa on meidän kotimme ja ainoa planeetta, jonka lämpötila on tarpeeksi alhainen,

jotta sen pinnalla voisi esiintyä merkittäviä määriä nestemäistä vettä.

Sen lisäksi, se on toistaiseksi ainoa paikka, jossa tiedämme olevan elämää.

Maalla on yksi kuu.

Mars on toiseksi pienin planeetta Aurinkokunnassa ja kokonsa takia

se ei pysty pitämään ohuen ohutta ilmakehää paksumpaa ympärillään.

Sen Olympus Mons on suurin vuori koko Aurinkokunnassa,

yli kolme kertaa suurempi kuin Mount Everest.

Marsilla on kaksi pientä kuuta.

Jupiter on Aurinkokunnan suurin ja massiivisin planeetta.

Sen koostumus on pääasiassa vetyä ja heliumia

ja sen pinnalla raivoavat suurimmat ja voimakkaimmat tuntemamme myrskyt.

Sen suurin myrsky, suuri punainen pilkku, on kolme kertaa Maan kokoinen.

Jupiterilla on 67 kuuta.

Saturnus on toiseksi suurin planeettamme, mutta sen tiheys on kaikista

planeetoista pienin.

Jos olisi olemassa tarpeeksi iso kylpyamme, Saturnus kelluisi sen pinnalla.

Saturnus tunnetaan myös sen suuresta ja näkyvästä rengasjärjestelmästä.

Sillä on 62 kuuta.

Uranus on kolmanneksi suurin planeetta ja yksi kylmimmistä.

Se on myös kaasujättiläisistä kaikkein pienin.

Uranuksen erikoisuutena on se, että sen pyörimisliikkeen akseli on

kallistuneena sivusuunnassa, toisin kuin kaikilla muilla seitsemästä planeetasta.

Sillä on 27 kuuta.

Neptunus on viimeinen planeetta Aurinko- kunnassa ja samankaltainen kuin Uranus.

Se on niin kaukana Auringosta, että yksi Neptunuksen vuosi vastaa 164 Maan vuotta.

Nopein koskaan mitattu tuulennopeus mitattiin myrskyssä Neptunuksella,

jossa tuulen nopeus oli juuri alle 2 100 km/h.

Neptunuksella on 14 kuuta.

Verrattaessa planeettojemme kokoa,

niiden erot tulevat entistä selvemmin esille.

Jupiter on voittaja sekä koossa että painossa.

Pieni Merkurius sen sijaan

on pienempi kuin yksi Jupiterin kuista, Ganymedes.

Jupiter on niin massiivinen, että se yksinään sisältää noin 70% planeettojen

massasta ja sillä on siten valtava vaikutus ympäristöönsä.

Se on siunauksena Maalle, sillä Jupiter vetää puoleensa suurimman osan

vaarallisen suurista asteroideista, jotka saattaisivat tuhota elämän Maapallolla.

Mutta jopa Jupiter on kääpiö verrattuna tähteemme Aurinkoon.

Massiivinen ei riitä kuvailemaan kuinka suuri Aurinko todella on.

Se sisältää 99.86% koko Aurinkokunnan massasta.

Suurimmaksi osaksi se koostuu vedystä ja heliumista.

Vain alle 2% on painavampia alkuaineita, kuten happea tai rautaa.

Ytimessään Aurinko fuusio 620 miljoonaa tonnia vetyä joka sekunti

ja tuottaa tarpeeksi energiaa koko ihmiskunnan tarpeisiin vuosiksi.

Mutta Aurinkoamme kiertävät muutkin kuin vain 8 planeettaa.

Biljoonat asteroidit ja komeetat kiertävät myös sitä.

Suurin osa niistä on keskittyneenä kahdelle vyöhykkeelle:

asteroidivyöhykkeelle Marsin ja Jupiterin välissä

sekä Kuiperin vyöhykkeelle Aurinkokunnan reunalla.

Näillä vyöhykkeillä on lukemattomia kappaleita, osa pölyhiukkasen kokoisia,

toiset taas kuin kääpiöplaneettoja.

Parhaiten tunnettu kappale Asteroidivyöhykkeellä on Ceres.

Kuiperin vyöhykkeen tunnetuimmat kappaleet taas ovat Pluto, Makemake ja Haumea.

Yleensä Asteroidivyöhykettä kuvaillaan

vyöhykkeeksi, jossa tiheästi pakkautuneet kappaleet jatkuvasti törmäävät toisiinsa.

Mutta todellisuudessa asteroidit ovat jakaantuneet niin mittaamattoman suurelle

alueelle, että on käytännössä vaikeata edes nähdä kahta asteroidia samaan aikaan.

Siispä vaikka näillä vyöhykkeillä on miljardeja kappaleita,

ne ovat todellisuudessa melko tyhjiä alueita.

Siitä huolimatta niissä tapahtuu törmä- yksiä jatkuvasti uudelleen ja uudelleen.

Molempien vyöhykkeiden massat eivät myöskään tee suurta vaikutusta:

Asteroidivyöhykkeen massa on hieman alle 4% Kuun massasta, kun taas

Kuiperin vyöhykkeen massa on vain 1/25 - 1/4 Maan massasta.

Jonain päivänä Aurinkokunta kuitenkin lakkaa olemasta.

Aurinko kuolee, ja Merkurius, Venus sekä mahdollisesti Maa tuhoutuvat.

500 miljoonan vuoden päästä Aurinko alkaa kuumentua kuumenemistaan,

kunnes se sulattaa Maan kuoren.

Sitten Aurinko alkaa laajentua nielaisten maan

tai ainakin muuttaen sen laavamereksi.

Kun Aurinko on käyttänyt polttoaineensa loppuun ja menettänyt suurimman osan

massastaan, se kutistuu valkoiseksi kääpiöksi ja palaa vienosti vielä muutama

miljardia vuotta, kunnes se pimenee täysin.

Viimeistään silloin elämä Aurinkokunnassa ei ole enää mahdollista.

Linnunrata ei edes huomaa sitä.

Pieni piste yhdessä sen haaroista muuttuu aavistuksen verran pimeämmäksi.

Ja ihmiskunta lakkaa olemasta, tai jättää Aurinkokunnan taakseen

etsiessään uutta kotia.

Subtitles by the Amara.org community