Video

Transkriptio

Kolme syytä, miksi meidän pitäisi hylätä ydinvoima.

1. Ydinaseiden runsastuminen

Ydintekniikka saapui maailmaan väkivaltaisesti:

vain vuosi ensimmäisen, vuoden 1944 ydinkokeen jälkeen,

kaksi suurta kaupunkia tuhottiin vain kahden pommin avulla.

Sitemmin reaktoritekniikka on kehittynyt hitaasti

energian tuotannon keinona,

mutta sillä on aina ollut intiimi suhde ydinasetekniikkaan.

On lähes mahdotonta tuottaa ydinaseita

ilman reaktoritekniikan hallitsemista.

Itse asiassa Ydinsulkusopimus auttaa

ydintekniikan levittämisessä kuitenkaan levittämättä ydinaseita

vaisulla menestyksellä.

40 vuoden ajassa viisi valtiota on kehittänyt omat aseensa

reaktoritekniikan avulla.

Tosiasia on, että voi olla todella vaikeaa erottaa

salaista ydinaseohjelmaa ja rauhanomaista ydinvoiman käyttöä toisistaan.

70-luvulla, suuret ydinvoimavallat myivät iloisesti rauhanomaista tekniikkaa

pienemmille valtioille, jotka kehittivät omat ydinaseohjelmansa.

Tie tappaviin ydinaseisiin on aina päällystetty rauhanomaisilla reaktoreilla.

2. Ydinjätteet ja saastumus

Käytetty ydinpolttoaine ei ole pelkästään radioaktiivista, vaan sisältää myös

äärimmäisen myrkyllisiä kemikaaleja, kuten plutoniumia.

Siitä tulee harmitonta vain useiden kymmenien tuhansien vuosien kuluessa.

On myös olemassa prosessi nimeltä jälleenkäsittely, joka tarkoittaa

plutoniumin uuttamista käytetystä ydinpolttoaineesta.

Sitä voidaan käyttää kahteen tarkoitukseen:

ydinaseiden rakentamiseen tai uudestaan polttoaineena.

Mutta sitä käytetään polttoaineena vähäisesti, koska

meillä ei ole oikeanlaisia reaktoreita sitä varten.

Milligramma tappaa ihmisen; muutamasta kilosta saadaan atomipommi; lisäksi

jopa Saksan kaltaisella harmittomalla maalla on kirjaimellisesti tonneittain kyseistä kamaa

vain lojumassa, koska jälleenkäsittely kuulosti hyvältä idealta vuosikymmeniä sitten.

Ja minne jätteet menevät?

Kun sen heittäminen mereen kiellettiin, olemme yrittäneet haudata sitä

mutta emme kykene löytämään paikkaa jossa se pysyisi varmassa turvassa

kymmenien tuhansien vuosien ajan.

Yli 30 valtiota operoivat lähes 400 reaktoria, halliten

useita satoja tuhansia tonneja ydinjätettä

ja vain yksi niistä on vakavissaan avaamassa

pysyvän jätevaraston: pikkuinen Suomi

3. Vahingot ja katastrofit.

Yli 60 vuoden ydinvoimakäytön aikana on ollut 7 suurta onnettomuutta

reaktoreissa tai ydinjätteen käsittelylaitoksissa.

Kolme niistä pysyivät karanteenissa, mutta neljä muuta päästivät huomattavan märään

radioaktiivisuutta ympäristöön.

Vuosina 1957, 1987 ja 2011, suuria alueita maata Venäjällä, Ukrainassa ja Japanissa

muuttuivat kelvottomiksi ihmisasutukselle vuosikymmenien ajaksi.

Kuolonuhrien määrästä kiistellään, mutta puhutaan luultavasti tuhansista hengistä.

Nämä onnettomuudet tapahtuivat hyvin erilaisilla reaktorityypeillä,

eri valtioissa, ja vuosikymmenien verran eri ajoissa.

Numeroita katsoen, voimme kaiketi kysyä itseltämme,

“Onko 10% maailman energiantuotannosta

joka 30. vuosi tapahtuvan suuronnettomuuden arvoinen?

Olisiko 30% toisen Fukushiman tai Chernobylin arvoinen

jossain päin maailmaa joka kymmenes vuosi?

Mikä alue pitäisi saastuttaa jotta sanoisimme ’ei enää'?

Missä raja kulkee?”

Joten, pitäisikö meidän käyttää ydinvoimaa?

Riskit saattavat olla hyötyjä suurempia, ja ehkä meidän pitäisikin

lakata katsomasta tähän suuntaan ja hylätä tämä teknologia kokonaan.

Jos haluat kuulla vasta-argumentin

tai lyhyen esittelyn ydinvoimasta, klikkaa tästä.